Mistä energiaa rakentaa talo kokonaan itse?

Minulta on kysytty monta kertaa aidosti ihmetellen, että miten ihmeessä jaksan rakentaa itse oman taloni. Enkä ihmettele, miksi ihmiset ihmettelevät hankettani, olen luonteeltani hyvin laiska ja mukavuuden haluinen.

Yritän hieman avata omia motivaationi lähteitä, koska haluaisin kannustaa myös muita tekemään itse omat talonsa.

Omakotitalon tekemiseen tarvitaa n. 3000 miestyötuntia, mikäli tekee talon, joka on kuin Kimi Räikkönen - hiljainen ja eleetön. Hienon, suuren ja moniulotteisen talon tekeminen on vieläkin suurempi urakka.
Ihan täysin ilman ammattimiehiä talon tekeminen ei onnistu. Valtaosan voi kuitenkin tehdä itse. Oman kokemukseni mukaan muutama sata tuntia on hyvä teettää muilla ja loput 2700 tuntia pitäisi pystyä repimään omasta selkänahastaan.
Itse revin nuo tunnit perheeltäni, koska en ota virkavapaata, vaan rakennan iltaisin töiden jälkeen. Myös sukulaisia on näkynyt raksallamme ihan järkyttävän useasti. Aion rakentaa talon valmiiksi kahdessa vuodessa. Se tarkoittaa että 2700 tuntia on saatava täyteen 24 kuukauden kuluessa. Se on yli 100 tuntia töitä perus päivätyön päälle, joka kuukausi. Melkoinen urakka!

Miten uskaltaa aloittaa? 

Työmäärä talon rakentamisessa on kertakaikkiaan musertava. Tai sitten asiaan voi suhtautua kuten elämään yleensäkin. Onhan monella meistä pitkä matka esimerkiksi eläkeikään tai seuraavaan kesälomaan. Aika nykyhetken ja tavoitteen välissä ei siis itsessään muserra meitä mitenkään. Tavoitteita on kaikilla oltava. Miksi siis talonrakentaminen ei olisi vain yksi tällainen tavoite? Yksi päivä kerrallaan elämällä asiat tulevat pienissä palasissa eteen ja jokaisesta päivästä on kohtuullisen yksinkertaista selvitä. Miksi pitäisi murehtia tänään huomisen asioita? Paljolta säästyy, kun huolehtii tänään vain tämän päivän asioista.

Minulle tärkein motivaation ja energian lähde on ollut asennoituminen urakkaan elämäntapana.
Ensimmäisen illan jälkeen ei kannata alkaa vertailemaan tai laskemaan, että tänään tuli tehtyä kolme tuntia ja vielä olisi 2697 tuntia jäljellä. Asennoituminen yhden asian hoitamiseen kerrallaan vie lopulta perille.

Perustarpeet

Kodinrakennusvietti ratkaisee aika paljon. Kukapa meistä ei haluaisi asua omin käsin rakentamassaan talossa? Riittääkö tämä kuitenkaan? Minulle se ei riittänyt. Piti siis kaivaa syvemmältä, piti löytää todellinen syy rääkätä itseäni ja perhettäni parin vuoden ajan.

Tätä motivaatiota etsin itsestäni vuosia. Asumme nimittäin talossa, jossa on muutamia vikoja. Joistakin niisä olen ennenkin kirjoittanut eli ilmastoinnin äänekkyydestä. Iso ongelma on myös tilan puute. 74 m2 on aika vähän nelihenkiselle perheelle ja koiralle. Nämä ongelmat olisivat poistuneet myös avaimet käteen ratkaisun ottamalla. Miksi talo pitää tehdä kokonaan itse?

Itse saan motivaatiota ja energiaa talon rakentamiseen, kun tiedän mitä itse prosessi minulle antaa. Talon rakentaminen piti siis ottaa elämäntapana. Siihen piti suhtautua haasteena. Lopulta siitä tuli kuin nelivuotinen olympiakausi.

Innostuminen

Lopulta innostuin ja koko perheeni innostui projektista hyvin hyvin mitättömältä kuulostavan yksityiskohtan vuoksi. Ratkaisevin tekijä motivaation löytymiselle oli hyvin yksinkertainen. Lopulta prosessin käynnistävä tekijä löytyi taloon tulevista asioista eli lapsille tulevasta parvesta, omasta kuntosalista ja pihasaunasta. Nämä tekijät pistivät myllyn käyntiin ja sitä ei voinut enää sammuttaa.

Motivoituminen talon rakentamisen aikana

Olen tätä kirjoittaessa tehnyt hommia omalla raksalla n. 1.5 vuotta. Olen merkinnyt ylös jokaisen tunnin, jonka olen työmaalla viettänyt. Lisäksi olen merkinnyt ylös kaikki ammattimiesten työt sekä talkoolaisten työt. Ammattilaisista tai talkooväestä ei ole hyötyä, mikäli itse ei pysty pitämään pakettia kasassa. Monet hommat pitää valmistella, jotta muusta työvoimasta on hyötyä. Talo ei valmistu, jos heittää hanskat naulaan ja pyytää jotakuta toista hoitamaan se loppuun. Sen minkä on aloittanut pitää vielä loppuun.

Olenkin lohduttanut itseäni monina pimeinä iltoina sillä tosiasialla, että enää minun ei koskaan tarvitse jännittää, mitä ylläreitä talosta löytyy. Nimittäin sen minkä itse on tehnyt, osaa myös itse korjata. Lisäksi tiedän, että vesieristykset, lämpöeristeet, ilmastointi, kondenssivedet yms on mietitty alusta loppuun ja toteutettu huolella. Yllätyksiä näissä kriittisimmissä asioissa ei tule. Tai vaikka tuleekin, niin tiedä missä putket menevät, missä mikäkin asia on ja tiedän miten ongelmat ja yllätykset korjataan.

Ulkoverhous eli lautaa seinälle

Muistuttelin jatkuvasti itseäni, että raksalla pitää olla kaksi työmaata, toinen ulkona, toinen sisällä. En olisi nimittäin millään malttanut tehdä ulkona mitään. Sisällä odotti sisäseinien runkojen teko. Ulkona jotain tylsää ulkovuorauslaudoitusta.
Siispä siirryin pihalle töihin.










Hiiriverkot

Haimme hiiriverkkoja viereisestä rautakaupasta ja ruuvailimme ne alimmaiseen lautaan.
En halua jyrsijöitä kiipeilemään seinille, enkä varsinkaan kattorakenteisiin.

Laserin avulla yritimme saada koko talon kierrettyä niin että saisimme tarkistusmittauspisteitä eri korkeuksille seinälle, jotta ulkovuorauslautojen tasaisen korkeuden voisi varmistaa eri seinustoilla. Hommasta ei ollut mitään hyötyä. Sain tuhlattua varmasti pari tuntia erilaisten viivojen piirtelyyn ja mittausten tekemiseen. Lopulta mittailin alimmaisesta laudasta aina joskus korkeuksia, mutta lähinnä ikkunat, oviaukot ja nurkat pitivät huolen siitä, että eri seinustoilla laudat alkavat samalta korkeudelta.

Heitin siis laserit mäkeen ja aloitin hommat.

Kuukauden urakka

Sain kutakuinkin tuhlattua koko kesälomani ulkovuorilautojen asentamiseen. En vieläkään käsitä, miten yksinkertaisessa hommassa voi mennä niin kauan. Kaipa se jotain kesäloman ja työleirin välimuotoa olikin. Välillä vähän joutui itsensä kanssa painimaankin, kun mieli teki lähteä muun perheen mukaan rannalle uimaan ja ottamaan aurinkoa. En siis uinut enkä ottanut aurinko. Lätkin vain lautoja seinälle ja pyrin pitämään huolen siitä, että laudat tulivat suoraan.

Mutta eiväthän ne tulleet. Jotkin välit ovat liian suuria, toiset liian pieniä. Nurkissa kuitenkin sain kutakuinkin pidettyä laudat niin, että rivit ovat eri seinustoilla suorassa.

Pyrin aina mittaamaan laudat oikeaan mittaan jokaisen aukon kohdalle. Nyt tekisin asiat toisin. Lätkisin vain vähän sinne päin ne ja katkaisisin koko hoidon kerralla puukkosahalla tms. oikeaan mittaansa. Onneksi jokaisessa työvaiheessa oppii aina jotain uutta.

Autotallin ulkovuoraus onnistuukin sitten hyvin, kun sitä on näin kuukauden harjoitellut.

Jos tätä joku lukee ja toivoo saavansa jonkin vinkin, niin muutaman sanasen voisin sanoa toisille avuksi.

•  Tee erittäin hyvät tellingit (näistä olen puhunut ennenkin ja puhun jatkossakin) 
• Telineiden on oltava kevyet ja tukevat. Niitä tarvitaan tällaisessa hommassa ihan koko ajan. Omat telineeni ovat raskaat ja niiden liikkuttelu vie kauan ja koska ne painaa n. 100kg, niin niiden liikuttelu vie voimat ja motivaation
• Hakkaa laudat lujasti yhteen. Varmista, ettei liitoksissa ole missään vaiheessa ilmaa.
• Katso aina nurkasta tai kauempaa, että laudat kulkevat suoraan, tämä konsti on paljon nopeampi kuin vesivaan käyttö. Omaan silmään kannattaa luottaa.
• Katkaise laudat nurkasta tai aukkojen kohdalta kerralla oikeaan mittaansa, turha mittailu kiinnitysvaiheessa vie vain aikaa turhaan.
• Kanna katkaisusaha aina sinne, missä kulloinkin työskentelet, mikään ei ole ikävämpää kuin kiertää koko talo, jotta pääsee katkaisemaan seuraavan laudan.
• Pidä vasaraa jatkuvasti mukana, kompurasta loppuu aina välillä puhti, joten kaikki naulat eivät uppoa tarpeeksi syvälle.
• Kiinnitä lauta ensin vain muutamalla naulalla laudan alaosasta, tämä helpottaa seuraavan laudan asettamista. Jos naula painaa laudan lujasti koolauksiin kiinni, seuraavan laudan kiinnittäminen on hitaampaa. Itse jouduin joskus jopa vasaralla löysyttämään ylintä naulaa, jotta sain seuraavan laudan ujutettua ponttiin.
• Jos mahdollista, lahjo/huijaa/pakota kaveri mukaan. Kahdestaan tällainen pitkäaikainen työvaihe on paljon mukavampi ja nopeuttaa merkittävästi työskentelyä. Varsinkin korkealle lautoja laittaessa yksin tellingeillä kiipeily, mittailu ja maasta uuden laudan hakeminen vie moninkertaisesti aikaa.

Kodinkonepohdintaa

Alkaa tulla aika valita kodinkoneet. Vaikka niiden asentaminen on kaukainen haave siinä vaiheessa, kun talon sisusta on täysin tekemättä, niin joskushan nekin päätökset on tehtävä.

Jääkaapiksi ajattelimme tällaista Samnsungin Twin A++ energialuokan valkoista peruskaappia. Hintaa tuollekin kertyy n. 800 euroa. Pakastin otetaan varmaan samasta sisarusparvesta, eli saman näköinen, jonka voi laittaa tuon kaapin vasemmalle puolle, niin että ne ovat yhtenäisen näköiset.

Erillisuunille ei ole muita vaatimuksia kuin väri. Vaikka meillä laitetaan uunissa ruokaa ja muita keitoksia lähes joka päivä. Yhtenäkin viikonloppuna vaimo teki viisi kääretorttua, vain sen takia, kun se on kivaa. Kuvassa on Bosch erllisuuni, jonka saisi gigantista. Lopullisesta mallista en vielä pysty sanomaan, mutta kiertoilmaominaisuus siinä varmaan tulee olemaan.

Astianpesukoneellekaan ei ole muita vaatimuksia, kuin kiva ulkonäkö ja toimintavarmuus. Astianpesukone tulee meillä niin näkyvälle paikalle ja vielä korokkeelle, että se nyt vain on oltava hieno. Kyllä sitä ihminen osaa olla turhamainen.
Samsungilta löytyisi tällainen kryptisesti nimetty DW-UG621W joka kuulemma kuluttaa vähän virtaa ja äänitasoltaan on 45db. Hiljaisempiakin koneita on, mutta en ole varma missä asioissa jaksaa tehdä komprommisseja.

Liedeksi pohdiskelimme induktiotasoa. Tämä pakottaa pienempään sähkönkulutuksen, mutta myös kattiloiden uusimiseen. Wittiltä löytyi yksi erittäin edullinen malli ja varmaan sellaisesta lähdemmekin kauppoja hieromaan. Itse en osaa löytää noille erilaisille hinnoille järkeviä selityksiä, mutta ehkä en olekaan ihan oikeaa kohderyhmää. Enhän juuri ruokaa laita.

Näin joskus kuvan pöydästä nousevasta liesituulettimesta, enkä ole päässyt sen yli. Nuo ovat kyllä ankaran kalliita, mutta kai sitä joskus voi panostaa ruuanlaittoon ja ulkonäköön, vaikka ruokaa en laitakaan ja kodinkoneiden ulkonäöstä olen kiinnostunut lähinnä teoreettisella tasolla.
Saapa nähdä mikä lopullinen valinta tulee olemaan. Tuntuu tyhmältä sijoittaa liesituulettimeen lähes 2000 euroa.

Sisäseinien koolauksia

Sisäseinien koolauksista minulla ei taida olla ainuttakaan kuvaa. Kokonaisuudessaan homma oli aika yksipuolista ja tylsää. Tuossa on ehkä se perimmäinen syy siihen, etten saanut otettua kuvia. Kastellin seinärakenteeseen pitää laittaa 48x48 kokoista rimaa 60cm välein. Paketissa tuli mukana myös nurkkaan tarkoitetut vahvikkeet, vaikka niillä ei ole mitään tekemistä minkään kanssa. Ne ovat ajalta, jolloin Kastellin paketeissa puuttui nurkasta yksi runkotolppa. Laitoin ne silti. Niiden kiinnittäminen ja suoraan saaminen oli hikistä. Myös parven taakse oli hankala ujuttaa koolausrimat, koska parven kantavat rakenteet olivat niin lähellä seiniä.

Tämä kuva on epätoivoinen croppaus toisesta kuvasta. Älkää säikähtäkö sitä.

Kuvasta pystyy ehkä hahmottamana kuinka koolaukset tulevat 60cm välein ja mahdollisimman suoraan. Noihin väleihin tungetaan sitten villaa tulevaisuudessa. Näin seinään saadaan mahtumaan 25 cm villaa.
Tällainen rakenne myös katkaisee seinärakenteen, eikä kylmäsiltoja pääse syntymään. En tunne muiden talovalmistajien seinärakenteita, mutta tämä tuntuu omaan maalaisjärkeeni hyvinkin fiksulta systeemiltä.

Ikkunoiden yläpuolelle laitoin vähän ekstrarimoja, jotta tulevaisuudessa on helpompi kiinnittää verhotankoja ja vastaavia ulkoseinille. Myös ilmastointilaitteen kiinnitystä varten lisäsin rimoja ilmastointilaitteen kohdalle.